Pyhännän susityöpaja

Osallistuin maanantaina 8.9 Pyhännällä järjestettyyn susityöpajaan. Saavuin paikalle turhan aikaisin, tarkalleen ottaen 1,5 tuntia etukäteen erehtyessäni luulemaan työpajan alkavan jo 8 aamulla.

Ensimmäisenä Pyhännän kunnantalolle astuessa vastaan tuli täytetty, poliisin luvalla lopetettu susi. Yläkerrassa oli auditorio jossa työpaja pidettiin. Odotellessamme kaikkien saapumista paikalle saimme kahvitella hetkisen.
Kellon lyödessä 9 meitä työpajaan kutsuttuja oli paikalla 16-17 henkilöä ja muutama henkilö tuli vasta aloituksen jälkeen.
Paikalla oli niin karjatalouden kuin hevostalouden edustajat, kunnan edustaja, metsästäjäliiton edustaja, riistanhoitoyhdistyksen edustajia, riistanhoitopiirin toiminnanjohtaja, paikallisen koulun oppilaskunnan edustaja, matkailun edustaja, luonnonsuojelupiirin edustaja, eräpoliisi ja muutama muu joiden edustama taho jäi minulta kuulematta. Mukana oli myös kaksi ns. ulkopuolista jotka olivat olleet erittäin aktiivisia hoitosuunnitelmafoorumilla. Näistä toinen olin minä.

Istuuduttuamme aloillemme saimme paperin ja kynän eteemme ja kuuntelimme hetken Mikael Luoman selostusta mikä on kyseisen työpajan idea. Hän korosti että kyseessä on nimenomaan erilaisten toimenpiteiden kehittäminen tälle kyseiselle reviirille.

"Paikalliset tietävät parhaiten"- Mikael Luoma

Kynän ja paperin merkitys selvisi, kun meitä pyydettiin kirjaamaan 3 toimenpidettä kyseisellä reviirialueella joiden kehittämisessä haluamme olla osallisena ja perustelut toimenpiteille.
Nämä tärkeysjärjestykseen laitetut toimenpiteet, jotka itse valitsimme tulivat toimimaan pienryhmien kokoamisen työkaluna.

Sillä välin kun meitä yritettiin saada järjestettyä jonkinlaisiin ryhmiin vastaustemme perusteella, kuuntelimme riistanhoitoyhdistyksen katsauksen susitilanteesta, Varmoja susia oli sen hetkisen tiedon mukaan vähintään 3 kpl kunnan alueella. Itämäen lauman lisääntymisestä ei ollut vielä varmaa tietoa, mutta sitä pidettiin mahdollisena jälkihavaintojen perusteella, Riistanhoitoyhdistyksen edustaja kertoi susien vaikuttaneen negatiivisesti hirvikantaan. Ilmoitustiheyden pedoista vähentyneen ihmisten turtumisen vuoksi sekä yhteistyön virallisten tahojen ja paikallisten välillä olevan kateissa.

Juha Hiedanpää esitteli seuraavaksi hoitosuunnitelman luomistyöt' ja sen pohjalla olevaa ideologiaa: "Ei yhtä tiettyä suunnitelmaa" - Juha Hiedanpää.

Seuraavaksi meidät jaettiin 4 ryhmään sen perusteella mitä kirjottamissamme papereissa oli ollut.

Ongelmasusiin puuttuminen
 Alueellinen susiasioiden hallitseminen
 Paikallisen susikannan kannanhoito ja arvionti
 Vahingot ja riskit

Itse olin ryhmässä paikallisen susikannan kannanhoito ja arviointi. Ryhmämme oli 4 hengen vahvuinen, sisältäen itseni lisäksi matkailun, rhp:n ja maaseututoimen edustajat. Keskustelimme hyvässä hengessä kannan koon arvionnista ja kuinka sitä voisi alueella parantaa, kannanhoidosta paikallisesti ja maanlaajuisesti sekä myös vahinkojen korvaamisesta. Olimme myöhästyä lounaalta, sillä niin mielenkiinnolla keskustelimme aiheesta.

Lounaan aikana jatkoimme satunnaisissa ruokailuryhmissä yleisellä tasolla susikeskustelua ja nautimme Hotelli-Ravintola Järvihelmen hyvästä ruoasta.

Lounaan jälkeen istuimme jälleen auditorioon aiemmille paikoillemme ja kuuntelimme yhteenvedon jokaisen ryhmän ajatuksista, jotka sisältivät mm. seuraavaa:

-Luodaan pienryhmä joka kootaan intressitahojen edustajista. Ryhmä tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa, pohtii turvallisuusseikkoja, esittää milloin tarve poikkeusluvalle, auttaa kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia ja selvittää mahdollisesti rahoitusta.

-Kannankoon tarkka selvittäminen, kanta-arvioinnin menetelmien avaaminen, pantaseuranta hyvä, mutta tarvitaan enempi avoimuutta, myös parit ja yksinäiset seurantaan

-Epäluottamus pitää saada poistettua, vaikuttaa jo muuhun vapaaehtoistoimintaan ja leviää yhteisöjen keskelle muuhunkin toimintaan.

-Vahingonkorvaukset täysimääräisinä ja nopeammin

-Kannanhoidollinen metsästys lisääntyviin laumoihin (pentu)

-Poikkeusluvat ongelmalaumoihin (karjaa, koiria tappavat) vaikka ei lisääntymistä

-"Susiporukka", hirviporukan tyyppinen ryhmä, organisoitunut, vähentää salametsästystä

-Hirvikannan verotus huomioitava susialueella. (Suurempi hirvikanta)

-Metsäpeura-alueilla kannanhoitoa erikoisperiaatteella, lauma pidetään tietyllä tasolla -> pienempi verotus susien suunnalta

-Tiiviimpi yhteistyö susitutkimuksen kanssa, avoimuus, yhteiset suunnitelmat

-Turvallisuus ja turvallisuuden tunne tärkeitä

-Susien jakautumisella vaikutusta alueisiin, jakautumisen oltava tasaista (ei susivapaita alueita)

-Eläinten turvaaminen, harmittomammat turvaamistoimet omistetulle eläimelle

-Tiedolla voimakas vaikutus, pantaseuranta ajantasaisemmaksi, päivitystiheyden ja ajan synkronointi

-Susitiedon teemapäivä, haasteena luottamuspula, tiedon "jakajien" oltava luotettuja ja paikallisia

-Pyhäntä susien "valtatien" varrella, niitä tulee aina olemaan

-Riistakameroiden hyödyntäminen kannan-arvioinnissa (viranomaisilla suunnitteilla jo riistakamerat palvelu)

-Koulukuljetukset, perheiden huoli lapsista. Kuinka helpottaa esim. kimppakyydityksiä hlöliikennelakia muuttamalla, lisärahoitus susikyydityksille

-Tiedottaminen metsäpeurasta, epäluulojen poistaminen

Projektit:
"Susisovittelija"
-Neutraali, tuottaa, jakaa, kerää, havannoi tietoa. Rahoittajana MMM+YM, kuntien yhteenliittymä, Eu-rahoitus

-Luontomatkailu-hanke, metsäpeura ja suurpedot. Metsähallitus, kunnat, matkailuyrittäjät



Työryhmän vetäjien yllätykseksi koiravahingot eivät nousseet Pyhännällä varsinaiseksi aiheeksi, joten se nostettiin lopussa erikseen esiin Mikael Luoman toimesta.
Pantaseuranta oli toiminut edellisenä vuonna hyvin ja koiravahingoilta oli vältytty, tämä vuosi arvellutti tiedon puutteen takia. Nostin tässä ylös myös kanssakeskustelijoitteni tietoon syyn miksi susi käy koiran kimppuun. Samalla selvisi, että suurin ryhmä koiravahinkojen kärsijöinä ovat ajokoirat.

Kaikki keskustelijat vaikuttivat tyytyväisiltä lopputulokseen ja lopetimme noin 15 vaille 3. Toteamus paikallislehden toimittajan saapumisesta aiheutti päättäväisen katoamisen auditoriosta ja paikalle jäi vain 3 hlö, joista itse olin yksi.

Jatkoin vielä loppuun asti keskustelua yleisistä susiasioista ja erkanimme ryhmän vetäjien kanssa vasta parkkipaikalla.

Hyvin onnistunut päivä ja toivottavasti muillakin paikkakunnilla oltiin tyytyväisiä työpajan antiin.