Susikannan hoito Suomen ja Eu:n tasolla

Susikannan hoitosuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Muutamia viikkoja sitten päättyi internetissä julkinen kommentointi mahdollisuus susikannan hoitosuunnitelmaan liittyen. Seuraavaksi, kunhan virkamiehistö on saanut viettää ansaitsemansa kesäloman, siirrytään työpajoihin reviireille.
Jo nyt on tiedossa, että vaikuttamista ollaan tuomassa lähemmäs paikallisväestöä. Tämä on erittäin hyvä, sillä selkeästi yläpuolelta ja etäältä hallinnoitu susipolitiikka on epäonnistunut ja kaipaa kipeästi muutosta.

Myös EU on havahtunut tilanteeseen ja on perustanutkin erityisen ryhmän selvittämään eri intressiryhmien näkemyksiä ja tarpeita mitä tulee suurpetojen kantojen hoitoon Euroopan laajuisesti ja myös populaatio kohtaisesti.

Muutamia päivä sitten EU:n ympäristökomissio julkaisi luonnokset suurpetokantojen hoitoon ja petojen kanssa yhteiseloon tähtäävistä toimenpiteistä. Luonnokset on lähetetty jokaiselle jäsenmaalle hyväksyttäväksi.

Esittelen tässä sutta koskevan luonnoksen pääpiirteissään:

Luonnoksessa on 7 yleistä toimenpidettä, jotka ovat kaikille yhteisiä sekä vaihteleva määrä toimenpiteitä kohdennettuna eri populaatioihin. Suomen osalta erityiskohteita on 3 kappaletta.
Kiireellisyysluokitus on 1-5, jossa 1 on kiireellisin ja 5 vähiten kiireellinen
Hyötyluokitus on sekin 1-5, jossa 1 on 0-20% ja 5 on 80-100%

1. Yleinen Toimenpide:
Yhtenäisten menetelmien luominen kannanarviointiin ja tarkkailuun.
Kiireelisyys luokka 1 eli erittäin kiireellinen.
Hyötyluokka 4 eli 60-80%

2.Yleinen Toimenpide
Maiden rajat ylittävä yhteistyö ja kannanhoidon suunnittelu
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 5 (80-100%)

3.Yleinen Toimenpide
Susivahinkojen ennaltaehkäiseminen ja vahinkojen korvaaminen.
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 5

4. Yleinen Toimenpide
Salametsästyksen ja myrkkysyöttien vastaiset toimet
Kiireellisyysluokka 2
Hyötyluokka 4

5. Yleinen Toimenpide
Vapaana kulkevien ja villien koirien hallinta sekä hybridisaatio susien ja koirien välillä
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 4

6. Yleinen Toimenpide
Elinalueiden pirstaloituminen ja alueiden väliset yhteydet
Kiireellisyys luokka 4
Hyötyluokka 2 (20-40%)

7. Yleinen Toimenpide
Opetus, informaatio ja tiedon avoimuus
Kiireellisyysluokka 2
Hyötyluokka 3 (40-60%)


Suomen erityistoimenpiteet:

1. Toimenpide
Riskikartoitus pohjana paikallistason kannanhoidolle
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 5

2. Toimenpide
Yhteiselon kannustimet
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 4

3. Toimenpide
Laaja mielipide kartoitus
Kiireellisyysluokka 1
Hyötyluokka 4


Toimenpiteet joita tässä luonnoksessa ehdotetaan ovat erittäin hyviä ja selkeästi tarkkaan ajateltuja. Esittelin tässä vain otsikot ja tärkeys/hyötyluokan. Itse luonnos on huomattavasti laajempi, sisältäen tarkemman esittelyn toimenpiteen tavoitteista, tavoitteiden toteuttamisesta, odotetuista tuloksista, toimenpiteiden vastuutahoista, ajankohdasta/kuluvasta ajasta sekä rahoituksen määrästä ja rahoittajista. Jos jotakuta kiinnostaa lukea koko luonnos (englannin kielinen) niin tässä olisi suora linkki luonnokseen: http://t.co/cOOety6YmY

Ylisuojelu kannan romahduksen takana?

Suomen susikanta on tällä hetkellä noin 140-155 yksilöä, kun se vielä vuoden 2006 kannanarviossa lähenteli jo 300 yksilöä. Tämän jälkeen susikanta on heilahdellut ylös alas, mutta pääasiallisesti suunta on ollut vähenemään päin. Luettuani nimettömän tekstin Facebookissa, jossa esitettiin suojelun olevan suden kannanromahduksen takana aloin miettimään asiaa tarkemmin. Huomasin yllätyksekseni, että kyseisessä tekstissä saattaa olla jotain perääkin.

Suden kannan romahduksen alku sijoittuu suoraan suden kannanhoitosuunnitelman ja tiukemman suojelun aloittamiseen. Kannan koon vähäiset nousut ylöspäin osuvat vuosiin, jolloin mahdollinen tiukan suojelupolitiikan löysääminen on näyttänyt päätään. Kun tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut, on kannan koko jälleen tipahtanut. Uusin esimerkki tästä on suden kannanhoitosuunnitelman uusiminen ja tietoa seurannut kannan kasvu.

Olen merkinnyt kaavioon punaisella susipolitiikan muutospisteitä.

-Vuosi 2005
Suomi haastettiin vajavaisesta suden suojelusta EU:tuomioistuimeen

-Vuosi 2006
Vahinkoperusteiset luvat otettiin käyttöön

-Vuosi 2008
Poikkeuslupien myöntäminen siirrettiin riistanhoitopiireille

-Vuosi 2011
Karjalassa suunniteltiin susien hävittämistä, Nousiaisten susi-ilta

-Vuosi 2013
Petopolitiikan arviointi valmistui, susipolitiikka remonttiin
Köyliön susi-ilta, 5 suden lisäkiintiö vahinkoperusteisiin lupiin
Susinetti, pantasusien seuranta-palvelu

Näitä tapahtumia ja suden kannan-arvion muutoksia tutkiessa nousee mieleen kysymys:

Voiko siis olla, että liian tiukka suojelu onkin haitallista sudelle?