...susikeskustelussa?
Susikeskustelu on ehkä yksi kaikkein kiivaimpia ja tunteita herättävimpiä. Osittain vuodenaikaisvaihtelut vaikuttavat keskustelujen sisältöön ja kiivauteen, ollen luonnollisesti susien "näkymättömyyden" vuoksi hiljaisinta kesäkuukausina ja kiivainta talvella lumen ollessa maassa ja ihmisten liikkuessa metsissä.
Susiuutisten tullessa tiheästi on keskustelun sisältö ehkä suhteessa kanssakeskustelijoihin kaikkein rauhallisinta ja asiallisinta, sillä keskustelu ei ehdi kääntymään sen enempää henkilökohtaisuuksiin kuin asiattomuuksiinkaan ennen uuden kommentoitavan uutisen saapumista.
Toista on näin kesäaikaan. Uutisten tulva on loppunut ja ihmisillä on käsissään enemmän aikaa mitä tavallisesti. Alkaa pienistä asioista kinastelu joka saattaa saada yllättävän rajutkin mittasuhteet. Kesä onkin ehkä keskusteluissa esiintyvän vihan kulta-aikaa.
Tyypillisintä on nimittely, kanssakeskustelijan ala-arvoistaminen ja halveksunta. Jumiudutaan entistä kovemmin omille rintamalinjoille välittämättä lainkaan siitä miten oma toiminta vaikuttaa niin ulkopuolisten saamaan kuvaan itsestä kuin asiasta jota ajetaan.
Olen ollut mukana susikeskusteluissa jo 9 vuotta internetissä joten voinen lukea itseni ns. veteraaneihin. Tunnen ja tiedän myös kauemmin, jo vuodesta 2001 internetin susikeskusteluissa vaikuttaneita ihmisiä.
Näinä vajaana 10 vuotena olen saanut nähdä paljon susikeskustelua, mutta havaita myös sen, kuinka oma ilmaisu vaikuttaa keskustelun kulkuun.
Ilmiö oli nähtävissä jo 2005, kun aloitin eikä se ole sen koommin siitä muuttunut, vaikka alkuaikojen keskustelua käytiinkin enemmän nimimerkkien takaa, toisin kuin nyt sosiaalisen median valtakaudella.
Luulla voisi, että nimimerkkien takaa kirjoitettaessa olisi kieli ja käytös ronskimpaa, mutta toisaalta koska nimimerkkien käyttö kytkeytyy vahvasti foorumipohjaiseen keskusteluun, on paikalla myös moderaattoreita jotka hillitsevät keskustelua. Nykyisin moderointi on vähäisempää ja siten näkyville jäävät kommentit ja niihin kirjoitetut vastakommentit pääsevät kuohumaan yli äyräiden.
Toinen asia jonka olen saanut huomata näin sosiaalisen median kautta, on keskittyminen enemmän kommentin kirjoittaneeseen henkilöön mitä itse kommenttiin. Saman sisältöinen kommentti saa kaksi erilaista vastaanottoa, riippuen kirjoittajan henkilöllisyydestä ja hänen ns. "suhteistaan" toisiin kirjoittajiin ja erinäisiin keskusteluryhmiin. Keskustelu susista päätyykin kirjoittajan arvosteluun sisällön sijasta.
Miksi internet tekee meistä niin huonoja keskustelijoita? Tuskin kukaan samalla tavalla päin naamaa arvostelee ja ilkkuu, kuten internetin suojissa tehdään. Tekeekö internetin keskustelukulttuuri meistä tyhmempiä ja suvaitsemattomampia kanssaihmisiämme kohtaan, vahingoittaen samalla ajamamme asian julkisuuskuvaa?
Vai salliiko internet vain ääripään ajattelulle ilmaisureitin, jättäen rauhallisemman keskustelun jalkoihinsa agressiivisuudellaan?
Miettiä täytyy myös, auttaako agressiivinen ilmaisu ajettua asiaa vai johtaako vastapuolen mollaaminen lopulta omaan tappioon mollatun osapuolen saadessa haukkujiltaan ilmaista mainosta?
Ilman salametsästysrikollisia ja väkivaltapuheiden levittäjiä (mm. facebookissa) suojelupuolta asiassa ei tarvitse ollenkaan. Tämä porukka verkostoituu ja organisoituu internetissä ja joukkovoimassa kehittämänsä typeryyden ja uhonsa siivittäminä toteuttaa väkivaltafantasiansa myös konkreettisesti luonnossa.
VastaaPoistaSuomen poliisit ja viranomaiset tuntevat nämä henkilöt erittäin hyvin ja tietävät tarkkaan mitä nämä tekevät. Tästä huolimatta tämä porukka saa edelleen tehdä mitä hyvänsä.Internetin tulon myötä uutta se, että mitä he ovat aiemmin peräkylissään koko elämänsä ajan puuhailleet kaikessa hiljaisuudessa, on nyt täysin julkista ja jopa kerskailtavaa. Tämä osoittaa erittäin hyvin paljon nämä henkilöt ovat koskaan välittäneet laeista ja mikä on myös heidän henkilökohtainen moraalinsa. Tämä porukka on aivan vakavissaan sitä mieltä, että salametsästykset ovat heidän oikeutensa ja he tulevat toteuttamaan sen myös jatkossa, täysin riippumatta muusta yhteiskunnasta ja laeista.
On todella alhaista leimata tämä salametsästysongelma "kahden osapuolen välienselvittelyksi". Asia on sama kun Venäjä hyökkää ja tunkeutuu täysin oikeudetta Ukrainaan ja tämän jälkeen Venäjän mielestä heidän separatistien ja sotarikollisten kanssa Ukrainan tulisi neuvotella. Mitään neuvoteltavaa Ukrainalle ei ole ja yhtään sen enempää ei suomalaisilla viranomaisilla, suojelupuolella tai Suomen kansalla ole myöskään salametsästäjien ja petovihan levittäjien kanssa. Näitä tulee kohdella rikollisina ja eläinrääkkääjinä, joiden ei kuulu saada rikollisille toimilleen yhtään sen enempää pienintäkään hyväksyntää kuin pienimpiäkään myönnytyksiä.
Ei autovarkaillekaan tarjota kahta autoa kymmenen sijasta ryöstettäväksi, jotta nämä pysyisivät "tyytyväisinä". Samoin yhteiskunnan on näytettävä salametsästäjille ja muille metsästysrikollisille kaapin paikka ja tuomita nämä järjestäen pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja suuriin vahingonkorvauksiin.